Heimolan talossa julistettiin Suomi itsenäiseksi valtioksi vuonna 1917. Heimolan talossa kokoontui itsenäisen Suomen ensimmäinen eduskunta kymmenkunta vuotta ja se toimi eduskuntatalona aina nykyisen eduskuntatalon rakentamiseen saakka. Heimolan talossa valittiin myös Suomen kuningas Friedrich Karl eli suomeksi Väinö I.
Arkkitehti Olli Tarjanne piirsi Heimolan myöhäisjugendtalon Yliopistonkadulle, Kluuvikadun päätteeksi. Erikoista rakennuksessa olivat muunmuassa puinen torni ja kaksi puhujapönttöä. Toinen pönttö oli poliittiselle vasemmistolle ja toinen pönttö oikeistolle. Kansalaissodan haavojen hoitoa kiintokalusteiden voimin.
Mitä me suomalaiset teimme? Purimme tämän myöhäisjugendtalon vuonna 1969, olihan Suomi jo tuolloin 51 vuotta vanha. Mikä se suuri visio oli, mitä Heimolan talon paikalle haluttiin toteuttaa?
Tässäpä tämä kolme vuotta purkamisen jälkeen Yliopiston kadulle rakennettu talo. Visio oli ilmeisesti peruskorjauksen välttäminen, siinä kaikki. Oli halvempaa rakentaa uusi.
1990-luvulla rakennusta yritettiin nykyaikaistaa. Sen lasikoroste uusittiin ja sille puettiin housut, eli julkisivun kaksi alinta kerrosta uusittiin, mutta yläkerrokset jätettiin entiselleen.
Nostalgia on vaarallinen laji. On niin mukava jäädä piehtaroimaan vanhoissa asioissa, joille ei enää voi mitään ja olla jälkiviisas. Ihmiselämä taitaa olla vain liian lyhyt siihen.
Mutta mitä tästä voisi oppia? Muutos ei ole aina hyväksi, ja joskus vanhempiemmekin sukupolvi on saattanut tehdä jotain oikein ja jotain hienoa. Senhän me tiedämmekin että isovanhempamme olivat hyviä tyyppejä.
Toiselta kantilta Heimolan talon historiaa: http://www.jukkajoutsi.com/helsinki3A.html
Paluuviite: Sibiksen uusi koti – mikä on väistötila? | Majakkahuoneesta