Arppeanumissa Snelmaninkatu 3:ssa on esillä muun muassa mammutinhammas, kemianlaboratorio, leikkauspöytä ja tietenkin meteoriittejä ja muita kiviä.
Monet museon vieraat ovat olleet ulkomaalaisia, lentoasemaltakin on ajettu taksilla varta vasten katsomaan Helsinkiin vain Arppeanumin meteoriittejä. Paikka on siis todellisten kivibongareiden mekka.
Kuvassa keskellä oleva suuri meteoriitti lasivitriinissä oli esillä myös Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1900, Gesellius-Lindgren-Saarisen Suomen paviljongin keskellä. Meteoriitti oli edellisen vuoden talvella syöksynyt läpi jään merenlahteen Porvoon lähellä ja ravisuttanut samalla ikkunoita aina Helsingissä saakka. Syöksyn näkeminen on harvinaista, joten tapahtuma sai tuolloin huomiota myös laajemmin eurooppalaisissa lehdissä. Meteoriitin palaset olivat Pariisissa käypää valuuttaa kiviostoksilla Suomen kivikokoelmaa varten.
Vanha kuva missä meteoriitti paviljongin keskellä Pariisissa, löytyy googlen kuvahaulla:
”Suomen paviljonki sisältä ja rakennushenkilökuntaa Pariisin maailmannäyttelyssä”
Osa Arppeanumista on rakennettu museoksi, ja vitriinit esillepanotyyleineen on oma hauskuutensa. Tämä koko komeus on auki enää runsaan kuukauden (!), ja paluuta ei ole. Kokoelman kivet joutuvat muualle, toivottavasti omissa värikkäissä rasioissaan ja vanhoissa vitriineissään. Bjurbölen meteoriitti voisi lentää Kansallismuseon pääaulaan, Pariisin maailmannäyttelyn hengessä.
Näyttelytiloiksi rakennetuista Arppeanumin tiloista tehdään nyt virkamiesten toimistotiloja.