Omatekoiset asuntomessut Viikinmäessä

Vantaanjoki välkkyy alhaalla laaksossa, jyrkänteen pohjalla. Sieltä löytyi eräänä kuumana kesäpäivänä melontaretkellä kilpikonna, joka sai nimekseen Herra Puhemies. Varmasti sieltä löytyy paljon muutakin. Erityisesti toissapäiväisen kaljakellunnan jälkeen.

Vantaanjoen jyrkännettä uhmaa muutama omakotitalo. Tämäntasoista rohkeaa yksityishenkilöiden rakentamista tapaa harvoin pääkaupunkiseudulla. Näkymien täytyy olla huimia.

Viikinmäen kukkulakaupunki on kivikaupunki, jossa rakennukset ja paikat eivät muistuta toisiaan. Tässä tapauksessa tulos ei ole sekava vaan mukavasti vaihteleva. Vahva näkemys kalliosta kasvavista taloista ja graniitin väreistä on kaavoituksessa esitetty perinteisen kaavakartan lisäksi myös ns. imagebook:ssa.

Viikinmäen rakennukset ovat muutamaa rakennusta lukuun ottamatta tavanomaisesta poikkeavaa arkkitehtuuria. Ehkä hankala maasto on vaatinut valitsemaan hyviä suunnittelijoita ja tekijöitä, tähän paikkaan ei voi soveltaa perus-tasamaanmökkiä.

Nyt on hyvä tilaisuus harrastaa asuntomessuilua – pääosin ilman sisutuksia kylläkin – ja käydä yleisissä asuntonäytöissä katsomassa uudentyyppisiä asumisratkaisuja kerros- ja rivitaloissa. Kerrostaloja harvoilla naapureilla sisäpihatyyppisessä talossa, rivitaloja isoilla ikkunoilla, puuliukuovilla ja näkymillä Vantaanjokilaaksoon. Jos vaikka kymmenen vuoden päästä asunnonvaihto tulisi ajankohtaiseksi.

Avolouhosta ja kunttaa

Vaativa rakentaminen on tehnyt alueesta toistaiseksi avolouhoksen, jossa sillat risteilevät ja puusto on paennut reunoille. Viikinmäessä on käytetty, tosin vielä aika pienissä määrin, siirtonurmen tapaista kunttaa eli metsän aluskasvillisuutta ympäristöä viheriöittämään. Valmispalasissa on varpukasvillisuutta ja sammalia. Siirtonurmi on jätetty pallokentille.

Vaatii mielikuvitusta nähdä kukkulakaupungin tulevan kukoistuksen. Onneksi luonnon lähtökohdat ja rakenteilla olevat rakennukset eivät voisi olla paljoakaan hienommat. Tänne keskuspuiston haarakkeeseen täytyy tehdä vielä yksi loppukesän pyöräretki ja käydä sitten viereisellä Pikkukosken uimarannalla huuhtomassa kalliokaupungin hiekkapöly pois.

 

Viikinmäen imuroidut rantakalliot

 

Huomattavasti suurempia ja tiukemmin paikoillaan pysyviä kiviä kuin aiemmin mainitut meteoriitit löytyy Viikinmäestä. Suomalainen kallioperä on vakaa ja vanha, muodoltaan jääkauden pyöristämä, mikä on huono asia laskettelu-urheilulle, mutta mukava rantalököilylle. 1950-luvulla Viikinmäki oli Helsingin reunaa ja korpea, siten sopiva paikka meluisalle ja tilaa vaativalle ampumaradalle.

Ampumaradan jäljiltä ympäristön hauleja ja lyijyn saastuttamaa maa-ainesta imuroitiin urakalla suurtehoimurilla useita vuosia. Harmi, etten löytänyt yhtään imurointikuvaa, näky on ollut varmaan vaikuttava kun perusroskien, joka kodin villakoirien sijaan imuriin menivät risut, varvut ja puut.

Lopputuloksena näkyvät pyöreän kumpuilevat kalliot. Viikinmäki on keskellä Helsinkiä ja merenrantaan on matkaa. Silti Viikinmäestä löytyvät Helsingin yhdet hienoimmista rantakallioista. Keskieurooppalaisista vieraista näky oli outo ja hieno. Joskus sitä tarvitsee ulkopuolisen kertomaan mikä omassa ympäristössä on ainutlaatuista ja kiehtovaa.