Eduskuntatalo ja kultainen kupoli

Eduskuntatalossa Mannerheimintiellä on alkamassa eduskunnan edellisen puhemiehen sanoin Suomen suurin putkiremontti. Alunperin halkolämmitteisestä talosta on vuosikymmenien saatossa tehty nykyaikainen laitos. Kaksinkertaiset ikkunat luonnollisine ”terveysikkuna”-ilmanvaihtoineen ovat vaihtumassa museotason koneelliseksi olosuhdeilmastoinniksi eli lämpötila ja kosteus sisällä pyritään pitämään samana oli kesä taikka talvi. Mietittäväksi jää mitä eduskuntatalossa säilötään. Ainakin hienoa taloa, suomalaista kansallisaarretta, ehkäpä jotain muutakin.

Vielä on muutama viikko aikaa käydä talossa. Eduskuntalossa järjestetään avoimia yleisöopastuksia vielä 29.8.2014 asti, jokaisena arkipäivänä. Sen jälkeen rakennus sulkeutuu yleisöltä kolmeksi vuodeksi.

Alkujaan eduskuntatalossa työskenteli 200 kansanedustajaa ja noin 30 virkamiestä. Nykyisin pelkkiä siivojia on 80. Ei ihme, että talon täytynyt laajentua kolmeen ilmansuuntaan ja maan alle. Myös Suomen väkiluku on kasvanut 3,5 miljoonasta 5,5 miljoonaan samassa ajassa.

Eduskuntatalon koko on noin 25 000 m2 ja karkeasti sanottuna noin 100 000 m3. Eduskuntataloa käytetään toisinaan tekemään ymmärrettäväksi uusien rakennushankkeiden koko. Esimerkiksi Keski-Pasilan uuden jättimäisen rakennushakkeen on sanottu olevan noin kymmenen eduskuntatalon kokoinen.

Eduskuntatalon pyöreässä istuntosalissa on kultaa hohtava katto. Arkkitehti J.S.Siren oli innostunut uusista ajatuksista ja materiaaleista, joten vuonna 1931 rakennetun eduskuntatalon sisäkupoli on tehty prässätyistä värjäämättömistä sokeriruokolevyistä. Suomalaista köyhän miehen kultaa siis. Hienosti ovat kestäneet edustajien puheita yli 80 vuotta. Nytkään vaara ei tule itse materiaalin heikkoudesta vaan mm. katon vuotamisesta remontin yhteydessä.