Uusjugendia 80-luvun malliin Uudenmaankadulla

Aina välillä joku kysyy, miksi ei enää tehdä kauniita taloja esimerkiksi jugend-taloja? Hyvä kysymys mietittäväksi. Mitä se tyyli jugend tai Suomessa myös kansallisromantiikka oikein tarkoittaa vaikkapa asuinrakennusen tyylinä?

TonttutaloBulevardi

Jugendissa (lyhyempi ja käyttökelpoisempi sana) oli tärkeää että jokainen asuinhuoneisto oli omanlaisensa. Päällekkäiset ja vierekkäiset asunnot tehtiin toisistaan poikkeaviksi pohjapiirroksiltaan, julkisivuissa ei ollut parvekkeita päällekkäin ja muutamia erkkereitä vapaasti sommiteltuna. Ikkunat, parvekkeet, tornit ja erkkerit olivat mieluiten kaikki erilaisia.

Kuva-aiheet ja tyylin henki saatiin lähinnä keskiaikaisten kivikirkkojen hengestä tai luontoaiheista. (Kuvassa keskellä on jonkinsortin tonttu kyykyssä istumassa Bulevardin kulmatalossa.) Tavoitteena oli kokonaistaideteos, jossa kaikki tehtiin rakennuksen ehdoilla: julkisivut, porrashuoneet, kiintokomerot, puukasettikatot ja kaakeliuunit olivat samaa tyyliä.

Materiaalit olivat korostetun suomalaisia: graniittilohkaresokkeleita ja puusta veistettyjä käpyaiheita. Seinät ja ulokkeet rakennettiin käsin tiilestä ja rapattiin, ikkunapuitteet ja ovet tehtiin käsin puusta sekä muut yksityiskohdat lähinnä kuparista.

IstuvaukkoTöölönkatu

Jugendkin muuttui 1900-luvulla kevyemmäksi ja symmetrisemmäksi, aiheet ei niin esittäviksi (kuvassa kuitenkin ukko istumassa koristelistalla Töölönkatu 1:ssä), mutta rakentamisen käsityön määrä säilyi.

Käsityön määrä oli valtaisa. Ja asumisenhinta oli valtaisa myös. Ei näissä jugendlinnoissa1890-luvullakaan asuneet tavalliset työtätekevät helsinkiläiset. Vallitseva asumismuoto oli hellahuonetyyppinen asunto puutalossa kaupunginlaitamilla. Kiviset jugendtalot olivat harvojen onni.

Nykyisin rakennukset kootaan lähinnä elementeistä. Ulkoseinien uloin osa ehkä muurataan. Päällekkäiset asunnot tehdään mieluiten samanlaisiksi. Se on kätevää ja mahdollistaa suurempia, edullisempia tuotantomääriä, asuntoja useammille.

Uudenmaankatu 19-21

Mitä rakennettiin Uudenmaankatu 19-21:een, niiden siirrettyjen puutalojen tilalle, jotka ovat nyt Kaisaniemenrannassa?

Betonielementeistä tehtyjä vanhantyylisiä kerrostaloja. Tämän tyyppisiä elementtitaloja, valmistustekniikaltaan heikompia, tehtiin paljon myös Itä-Saksassa erityisesti 1980-luvulla.

Nämä Uudenmaankadun kerrostalot jäävät omalla paikallaan sivurooliin kapealla kadulla.

Uudenmaankatu 19-21KOKO

Simo Ristan valokuvia Uudenmaankatu 19-21 vuodelta 1973 voi katsoa: http://www.asfalttiajaauringonkukkia.fi/haku/uudenmaankatu/ser323038#contentwrapper

Kiinnostavat sivustot yleisemminkin tuo ”asfalttia ja auringonkukkia”.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s