Työväenopiston vaaleanpunainen, parkin värit ja Brahen kentän muodostelma

Helsinginkatu on yksi suosikkikatujani Helsingissä. Itsekin tulin asuneeksi sen varrella neljä vuotta. Erityisesti tykästyin Brahen kentän ja Harjutorin väliseen tiiviiseen ja urbaaniin kadunosaan. Muistan kun ensi kerran ajoin Helsinginkatua pitkin, ihmettelin, miksei kukaan ollut kertonut että Helsingissä on tällainenkin puistokatu. No, eihän se puhdasta auvoa ole Hesarillakaan, mutta ihan hyvällä tavalla elämänmakuinen se on.

SONY DSC

Braahenkentän paikalle piti tulla puisto sekä Helsingintori. Samalle akselille eli suoralle linjalle, jossa ovat Kallion kirkko ja Unioninkatu Tähtitorneineen Ullanlinnassa. Akselin eteläpäässä, torin reunalla piti olla komea talo ja sivuilla myös. Päätytalo rakennettiin eli vaaleanpunainen työväenopisto 1920-luvulla, mutta sivutalot jäivät odottamaan aikaa parempaa. Aika ei aina tee hyvää suunnitelmille, ja niin tässäkin tapauksessa kävi. Toisesta talosta tuli Urheilutalo ja hotelli, arkkitehtoonisesti vähemmänkunnianhimoinen tuotos, erityisesti Brahenkentän puolelta katsottuna. Vielä huonommin kävi toiselle sivutalolle, jonka piti olla samalla Helsinginkadun loistelias pääte: se talo kutistui urheiluparakiksi urheilukentän laidalle. Toisaalta tämähän voi olla tulevien sukupolvien mahdollisuus päästä rakentamaan Kallioon!

SONY DSCFunkkisKlassismi

Työväenopisto tai kansalaisopisto on toimiva suomalainen mahdollisuus aikuisille, opiskella ja harrastaa varsin kohtuullisella maksulla tai ilmaiseksi ammattitaitoisten opettajien johdolla. Taitaa olla aika ainutlaatuista maailmassa.

Vaaleanpunaisen, 1920-luvun klassismia edustavan, talon takana on opiston laajennus, Aulis Blomstedtin tekemä varsin modernistinen talo. Funkkiksen ihanteita löytyy, talo pilareilla, nauhaikkunat, tasakattoisuus. Samoin värit. Toisin kuin varsin usein kuvitellaan, alunperin funktionalistit (myös Alvar Aalto, esim. Paimion parantola) osasivat käyttää värejä. On joku joskus aprikoinut, olisiko se ollut musta-valkoisten valokuvien syytä, että funkkis typistyi pikkuhiljaa musta-harmaa-valkoiseksi. Niin tai näin, joka tapauksessa Blomstedt osasi väreillä liittää nämä kaksi sangen erilaista rakennusta yhdeksi kokonaisuudeksi. Kannattaa yllättää itsensä ja piipahtaa avoimella sisäpihalla. Itse rakennuskin on hyvin detaljoitua tulevaa 1960-lukua henkivää tyyliä, rakennettu 1959, ja hyvin pidetty.

SONY DSCVäritreuna

http://helsinkiennen.fi  Kannattaa katsoa kuva luistelukilpailuista. 1940-luvulta. Onhan nyt luistelun aika.

4 kommenttia artikkeliin ”Työväenopiston vaaleanpunainen, parkin värit ja Brahen kentän muodostelma

  1. Tuttuja kulmia nuo ovat.

    Onneksi työväenopiston pääoven yläpuolelta on kadonnut se kamala muovinen kello. Nyt siinä ei tosin ole kelloa lainkaan. Joku arkkitehtuuriin sopivan ajan näyttäjän siihen voisi asentaa.

    • Joo, samaa mieltä, nyt olisi hyvä hetki laittaa uusi sopiva siihen. Nuo yleiset kellot taitavat olla myös niitä katoavia luonnonvaroja. Aika harmi. Vaikka ihmisillä on kelloja kännyköissä, niin silti olisi kyllä hyvä lisä, kun kaupungilla olisi toimivia kelloja, yhteistä aikaa mittaamassa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s