Ornamentin paluu ja suomalainen keksintö: graafinen betoni!

Ennenvanhaan arkkitehdit saivat suunnitella kuvioita ja koristeita taloihin. Rakentajat halusivat osoittaa muillekin että tässä rakennetaan komeata ja hienoa. Talot rakennettiin käsityönä ilman tehtaita, joten koristeiden veistely ja maalaaminen nosti talon hintaa suhteellisesti vähemmän kuin nykyisin.

MielikkiKapteeninpuisto

Sitten innostuttiin uusista tuulisista, teollisesta tuotannosta ja koneista. Tulevaisuuden uskolla ja utopioilla ei ollut rajoja. Muutos oli vain ajan kysymys. Taloista katosivat ornamentit ja koukerot. Suunniteltuja taloja rakennettiin kaikille, ei vain rikkaimmille. Arkkitehdit etsivät kauneutta suuremmista muodoista, pilareista ja palkeista, betonipinnoista ja valtamerilaivoista.

Kauneuden ja herkkyyden kaipuu ei katoa. Kuvioiden paluu on alkanut. Kuvioita ei enää tehdä käsillä maalaamalla vaan keinot ovat toiset. Samoin aiemmin koristeltiin yksityiskohtia, erityisesti ovien ja ikkunoiden reunoja, räystäitä ja muita paikkoja, joihin ”informaatio tiivistyy”. Katse etsiytyy paikkoihin, joissa muutos tapahtuu. Kuka nyt seinäpintaa tuijottaa, jos voi katsella ikkunoita. Mutta nykymaailmassa kuvioidaan suuria pintoja ja ovet sekä ikkunat tehdään tehtaissa vakiotuotantona.

Meidän aikanamme ornamentteja tehdään uusilla, hauskoillakin teollisilla tavoilla mm. kuvioimalla betonia ja painamalla lasiin kuvioita.

Monasti kerrostalojen suuria elementtipintoja tai ensimmäisiä kerroksien betoniseiniä kuvioidaan hapettamalla betoniin kuvio ns. graafinen betoni. Tämä on muuten suomalaisen Samuli Naamangan keksintö!

SisäänkäyntiArabiaTurtiainen

Ennen tätä betonin kuviointia käytettiin lähinnä yhden seinäelementin kuviin, mutta nyt voidaan vaikkapa raidottaa koko seinä. Kuvion ei siis tarvitse olla esittävä tai huomattava. Nämä kokonaisten seinien kuvioiminen palasien, betonielementtien avulla, on kuitenkin kaukana helposta. Vaikutelma voi olla myös ikävällä tavalla tapettimainen ja kuvio näyttäytyykin kömpelönä tai teennäisenä. Se ei paljon mieltä lämmitä, että kuviossa toistuu löyhästi paikkaan liittyvä historiallinen valokuva, jos siitä muodostuva iso kuvio on rauhaton ja aaltoileva, tai muuten epäonnistunut.

TaloGrafiikalla

Tässä Arabianrannan rakenteilla olevassa asuintalossa on käytetty Johanna Gullischenin kuviota koko seinän korkeudelta. Musta kiviaines toimii hienosti sileämmän betonin vierellä.

GullichseninArabiaSONY DSC

Mukavia ovat myös lapsuuden muistot, joita kuvio herättää.  Oikean puoleisessa kuvassa on patjani. Tällaisen patjan päältä heräsin aina aamuisin pienenä. Se patjakankaan kuvio oli harmaa-valkoinen. Nykypatjoissa ei ole enää paljon kuvioita muisteltaviksi. Ehkä se on elintason mitta?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s